Pakurissa tiedetään olevan yli 200 erilaista yhdistettä, joista jopa kymmenien on osoitettu vaikuttavan biologisesti aktiivisesti, toisin sanoen näillä yhdisteillä on tutkittu olevan kyky vaikuttaa kudoksiin ja elimiin.
Pakurikääpä on yleinen koivun ja eräiden muiden lehtipuiden lahottaja sieni. Se kasvaa Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta yleisesti koko maassa. Pohjois-Suomessa noin 30% koivun lahosta on pakurikäävän aiheuttamaa. Mikäli kuljet paljon luonnon tilaan jätetyissä metsissä, olet saattanut huomata pahkuroita koivujen rungoissa. Tiesitkö, että kyseessä voi olla pakurikääpä? Pakurikääpä esiintyy Suomessa yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta joskus sen voi löytää myös pyökkien ja leppien kyljessä. Pakurikäävän kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Pakurikäävän rihmasto ja kasvu: Miten pahkurat eli pakurit syntyvät?
Pakurikäävän itiöt kulkeutuvat tuulen mukana puuainekseen erilaisten rungon vioittumien, erityisesti katkenneiden oksien tai halkeamien kautta. Itiöistä kehittynyt sienirihmasto lahottaa aluksi sydänpuuta. Pintapuu vioittuu lähinnä pinnalle kasvaneiden pakurien lähistöllä. Sydänpuun lahoaminen voi edetä elävässä puussa kymmenestä jopa 80 vuoteen. Pakurisientä on vaikea päästä näkemään itiöemävaiheessa, koska silloin se kasvaa rungon myötäisesti kuoren alla ja ilmaantuu puun pinnalle vasta isäntäpuun kuoltua ja silloinkin vain yhdeksi kesäksi. Metsätuhojen aiheuttajana pakurikäävän saastuttamat puut poistetaan talousmetsistä, joten varmimmin niitä näkyy juuri luonnontilaan jätetyistä metsistä.
Lahoamisen edettyä riittävästi, alkaa pakurikääpä muodostaa elävään puuhun mustia, epämääräisen muotoisia lohkeilevia pahkuroita, joita kutsutaan nimellä pakuri. Rungon kylkeen kasvanut pakuri ei ole siis kääpä, vaan pakurikäävän aiheuttama puun kasvain, joka kasvaa pakurikäävän lahottamasta, mutta vielä elävässä puussa. Pakuri koostuu pakurisienen soluista ja puun nilasolukosta. Toisinaan nimiä pakuri ja pakurikääpä käytetään virheellisesti synonyymeinä. Pakurikäävän ja puun välillä vallitsee eloonjäämiskamppailu, jossa sieni yrittää tuhota puun ja puu yrittää puolestaan hillitä sienen kasvua ja tuhota sen. Tämän taistelun seurauksena syntyvään pakuriin on muodostunut lukuisia erilaisia yhdisteitä, joista toiset ovat sieniperäisiä ja toiset puun puolustusjärjestelmän muodostamia kasviperäisiä yhdisteitä.
Pakurikäävän hyötyvaikutukset
Pakuria on kansanlääkinnässä käytetty jo vuosisatoja syöpien, kiputilojen, tulehduksen, tuberkuloosin, diabeteksen, ulkoisten haavojen sekä mahahaavojen hoitoon. Muina käyttökohteina ovat olleet suonikohjujen, psoriaksen, atooppisen ihottuman, nivelvaivojen ja ihon kutinan hoito. Kansankertomuksissa pakurilla sanotaan olevan vaikutuksia yleisen vireystilan parantamiseen, sydän- ja maksasairauksiin sekä elimistön sisäiseen puhdistamiseen.
Venäjällä pakurikäävästä on puolestaan kirjattu lukuisia tapauksia, joiden mukaan sen avulla on hoidettu tai jopa kokonaan parannettu syöpiä. Vuonna 1955 Neuvostoliiton Kasvitieteellisen Akatemian kehittämä Befungin-niminen uute (sisältää pakurin lisäksi kobolttikloridia) hyväksyttiin jopa käytettäväksi virallisena syöpälääkkeenä.
Pakuri saa voimansa useista tehokkaista yhdisteistä ja vaikuttaa terveyteen monipuolisesti
Pakurissa tiedetään olevan yli 200 erilaista yhdistettä, joista kymmenien on osoitettu vaikuttavan biologisesti aktiivisesti. Pakuri sisältää mm. polyfenoleja, beetaglukaaneja, betuliinia, polysakkarideja ja fytosteroleita. Pakuri onkin ollut jo vuosia tieteellisen tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena. Tutkimusten mukaan Pakuri mm. vahvistaa immuunijärjestelmää, ehkäisee ja parantaa syöpäkasvaimia, alentaa verensokeria, parantaa veren rasva-arvoja, parantaa suoliston tulehdustiloja ja Helikobakteerin aiheuttaman mahahaavan.
Miten voin tunnistaa pakurin?
Pakurista on syystäkin tullut trendikäs tuote, jota nykyisin löytää eri muodoissa kaupan hyllyltä. Jos olet onnekas, löydät metsästä koivun kyljestä oman pakurisi, josta riittää teetä pitkäksi aikaa. Muistathan, että pakurin poimimiseen tarvitset maanomistajan luvan. Koivun pahka voi joskus ensivilkaisulla näyttää pakurilta, mutta lähempää tarkasteltuna eron huomaa selvästi; pahka on kova ja muodostuu pelkästään puusolukosta, pakuri on pikimusta ja muistuttaa poltettua hiiltä. Pakurin koostumus on myös pahkaa paljon pehmeämpi. Pakuria saa usein jauheena, jonka voi sekoittaa veteen. Metsä Health Mänty Pakuri ravintolisässä me yhdistimme männynkuoriuutteen vaikuttavat aineet pakuriin, jonka lopputuloksena tuloksena on erittäin voimakas parantavia aineita sisältävä juoma.
Poimi oma terveysjuomasi helposti verkkokaupastamme.
Lähteet:
National Library of Medicine, 2021, Recent Developments in Inonotus obliquus (Chaga mushroom) Polysaccharides: Isolation, Structural Characteristics, Biological Activities and Application
